Tänään työpäivän katveeseen osuneessa raossa on hyvä kirjoitella pitkästä aikaa hieman meidän kuulumisiamme..

Bono
Pari viikkoa sitten Bono loukkasi jossain heinikossa leikin tiimellyksessä tassunsa, anturasta repesi "iho" (juu, se paksu "iho") irti lähes kokonaan. Sitä lähdettiin sitten sunnuntai iltana ajamaan noin 100km eläinlääkärin kotiin, missä todettiin ettei kannata tikata (ei siis kiinnityisi) ja leikattiin loputkin ihosta irti. Tassu takaisin pakettiin ja hoito-ohjeiden ja ison laskun kera kotia ajamaan. Määrä oli ainakin kaksi viikkoa tassua paketoida, mutta se lähti paranemaan/arpeutumaan melko nopsaan, joten loppuajasta sitä on lähinnä vain putsattu. Antibiootti kuurikin tuli sitten syötettyä Bonolle ensi kertaa elämässään kypsässä vuoden iässä.

Bonohan tosiaan täytti hetki sitten vuoden ja nyt odotellaan koska ne korvat tulisivat takaisin. Tämä tassun telominen ja "hoitojakso" tekivät jotenkin Bonosta vielä hellyyden kipeämmän kuin mitä se on aikaisemmin ollut, enkä pistä ollenkaan pahakseni että se tuntisi edes toisinaan olevansa riippuvainen minusta :)

Bentley
Bentleyn kanssa ei ollakaan tehty oikeastaan mitään. Viime viikolla alkoivat yllättäen agility treenit, mutta sinne emme ehtineet mukaan kun olin ehtinyt sopia töitä. Noh, huomenna korjataan tilanne ja lähdetään tämän syksyn ekoihin agility treeneihin. Toivottavasti parin kuukauden treenitauko on tehnyt tehtävänsä vain positiivisessa mielessä! 

Pinja
Koin jälleen ahaa-elämyksen koira nettiä selatessani kun huomasin että Pinjallahan on yksi alo2 tokosta.. Se oli siis päässyt unohtumaan :D Noh, nyt tuli taas hirveä kisa hinku Pinjan kanssa tokoon ja jos vain saan itseäni niskasta kiinni niin alan sen kanssa taas treenailemaan hiukan, ettei aivan pääse unohtumaan. Jos sen TK1 sitten laittaisi vaikkapa vuoden 2011 tavoitteisiin? 

Pinjan juoksut alkoivat elokuun alkupuolella ja nyt Pinja on Turussa Sannan luona viikon verran Caapoa tapaamassa. Pitäkäähän siis kaikki peukut pystyssä että tällä kertaa onnistaisi. Myöhässä ei ainakaan olla, sillä Pinja on jo onnistuneesti astutettu mutta eilen otetun progen mukaan oikea aika on vasta ke-pe välillä. Uusinta astutusta siis tiedossa.

Sannan luona kun kävimme piipahtamassa Pinjaa viemässä sain tutustua ihanaan Dooris-Rooris vauveliin ja kaikista pissiläikistä huolimatta tuli hirveä pentukuume! Onneksi sitä alkaa vähän hillitsemään Chilin (Valijka Virgo Vestalis) tuleva pentue, mistä pääsen pitämään huolta sekä mahdolliset Pinjan pennut lokakuun loppupuolella.

Max
Maxin kanssa olen aina "silloin tällöin" tehnyt vähän taippari treeniä. Ja minä hullu ilmoitin sen Tornion taippareihin 5.9. kun siellä kerran näytti tilaakin olevan! O.o  Noh, sillä periatteella Maxin sinne ilmoitin, että ehdin nyt pari viikkoa sen kanssa vielä treenata hiukan kaikki osa-alueita ja mikäli treenit menevät edelleen tuttuun tapaansa mainiosti, menemme taipuilemista kokeilemaan. Mutta jos alkaa tökkimään, niin jätetään sitten suosiolla seuraavaan vuoteen Maxin kanssa tämä homma. Todella hienosti se kuitenkin riistalla toimii, käyttää nenäänsä ja palauttaa kaiken.. Ja se on onnekseni myös hiljainen työskentelijä, mutta silti varsin innokas.

Ensimmäistä kertaa laukaukseen tutustuimme viikko sitten, kun ammuimme haulikolla ja samalla heitimme taipparityyliin sorsan veteen. Max ei välittänyt laukauksesta mitään ja erittäin hankalasta kivikkoisesta rannasta huolimatta se sinnikkäästi lähti lintua hakemaan ja palautti käteen asti. Loisto poika, muuta ei voi sanoa! :)

Carita
Minähän perustin heinäkuun alussa oman parturi-kampaamo yrityksen Pihlan tänne Ylitorniolle. Tai oikeamminkin ostin jo vanhan, toimivan yrityksen, missä nyt jatkan omiin nimiini yrittäjänä. Tämä on vienyt paljon aikaani ja siksi koiraharrastuksetkin ovat olleet vähän tauolla. Haaveilen edelleen myös omasta talosta täältä Ylitornio/Övertorneå seudulta (Suomi/Ruotsi) ja itseasiassa piakkoin olisin yhdestä näppärästä talosta käsirahaakin jo maksamassa. Joten eiköhän pian päästä koiralauman kanssa muuttamaan omaan kämppään takaisin :)

Koiralaumaa tuli rikastuttamaan myös Tilda neiti, sillä Kati pahaksi onnekseen teloi nilkkansa ja sääriluut niin pahasti, että ainakin 2kk pitää olla ihan täysin levossa ja kipsissä.. Paranemisia Katille ja me pidetään täällä Tildasta hyvää huolta, eli päästän villiintymään ihan täysin ;D