Lupaukseni mukaisesti kävimme iskän kanssa tekemässä Pinjalle hakuruudun. Lumetonta metsää ei lähistöllä ollut, joten tuonne omille pelloille käytiin sitten niitä variksia tiputtelemassa ja lopuksi roikotettiin vähän jänistäkin.

Kuvia löytyy enemmänkin verkkoalbumistamme!

Aika isolle peltoaukealle vietiin 5 varista ja 1 "pahanmakuinen" telkkä (=sorsa) noin 10-30m välein toisistaan. Kauimmainen oli lähetyspaikalta ainakin 60-70m päässä ja lähimmäinen ehkä noin 10-15m etäisyydellä. Iskä ampui motivointi laukauksen ja Pinja innostui heti, sitten lensi ensimmäinen varis. Rauhoitin Pinjan, vapautin hihnasta ja päästin hakuun. Heitetty motivointi varis palautuikin ensimmäisenä, hyvin ja nopeasti. Toinenkin varis löytyi heti, mutta sitä Pinja ei ottanut heti suuhun, vaan jatkoi matkaansa hetken nuuskuttelujen jälkeen kauemmas. Löytyi "kolmas" varis ja sen Pinja otti pienten mietiskelyjen jälkeen suuhun ja palautti kehujen kera vauhdilla käteen asti. Kolmantena Pinja haki myös siellä kaukana olevan variksen ja neljäntenä vasta sen, jonka oli löytänyt melkein heti. Viidentenä palautui keskellä hakualuetta ollut telkkä.

Laitoin Pinjan myös kuudennen linnun hakuun, mikä oli virhe, sillä koira oli väsynyt rapaisella pellolla juoksemista ja heitinkin sille sitten vain linnun, jonka se mielissään toi, ja isä käveli Pinjan kanssa sinne viimeisen linnun suuntaan. Senkin se sitten sieltä vielä toi, vaikka kovin itsenäisesti ei sitä viitsinytkään hakia.

Lopuksi vedin Pinjalle ihan vain 20m jäljen, jonka päästä se sai hakea kanin. Erityisesti mieltä lämmitti se kuinka innoissaan Pinja jaksoi olla vielä siitä pupu-jussistakin! Mainio koira :)

Toukokuun lopullahan olisi tosiaan ne taipparit, joten pitäisi nyt joka viikonloppu täällä Lapissa käyessä tehdä hakuruutu tuolle ja kun lumet vähän sulavat, niin kiskoa pitempi jälkikin ja muuttaa treenit vieraasempaan maastoon. Ensi viikolla myös alkaa ne ohjatut treenit. Jee!